Luontoaamu

Auringossa sädehtivät,
keltaiset ohran jyvät,

linnun laulu soi puissa,
puistoissa,
notkoissa.

Kaikkialla missä vapaus,
mielen menevän rikkaus.

Heläytti virtakin sointunsa,
lorinata suloista,
mielenpohjukoista,
kertoi huomenesta.

Tuulikin hymisi salaa,
mielessänsä pilvien sulot,
kun ne ajoivat toisiaan takaa,
poskilla puna, ilmeet ujot.

Etana eerikki sarvensa ojensi,
kohteliaasti tervehti,
minne matka heinäsirkka,
kauniisti jalkasi soivat.

Kurnutti sammakko aamupuheen,
sitten soitti luonto säkeen,
näin aamun alkua ihailtiin,
mättäällä kun istuttiin.