Runoja elämästä
tiistai 21. joulukuuta 2010
PISAROITA
Sateella tunnen,
pehmeä pisara,
taivaalla osa,
valtamerta.
Tiedän ettei mikään,
ole niin korvaamatonta.
Olen nähnyt veden elävän,
kauneimmillaan.
Kuin pisara ylös,
kimpoaa.
Valossa välkehtii,
kaunein timantti,
aallokossa keinuu,
kaikki sen toverit.
Odottavat,
että putoaa,
pisara mereen,
sulautumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Uudempi teksti
Vanhempi viesti
Etusivu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti