Katselen Jumalan luomistyötä,
kättensä jälkeä,
päivän myötä.
Silkkiset siivet,
väkkärä jalat,
pihalla loikkivat,
maata nokkivat,
kottaraisen tavat.
Valppaana vaaroja kuunnellen,
päätänsä nakellen,
saaliin löysi.
Nokkaansa nappasi,
siipensä levitti,
ja kauaksi lensi.
Meidän pihan kottarainen,
Jumalan luoma laulavainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti