Pieni taitaja

Nuo pienet kädet piirtävät,

Hentoista viivaa,

Kieli suu pielessä,

Otsa kurtussa,

On se niin tarkkaa.

Luovuuden alussa,

Tuo pieni vasta,

Elämän varrella,

Kehittyä taidat,

Jonain päivänä,

Maailman suurin maalari,

Tänään,

Minun suurin ylpeyteni!

(3- vuotias Lucas poikani piirsi tämän.)

(My 3- year old son drew this)

Lenkillä

Juoksen,
Askel painuu maata vasten,
Korvia kuumottaa,
Viima tuulen,
Lihaksia pakottaa,
Hengityksen kiivaan,
Kuulen.

Sydämen rytmi nopea,
Valot kaupungin,
Erivärein loistavat,
Endorfiinit virtaavat,
Nyt,
Nyt,
Voisin ilmaan kohota,
Vain tunteesta onnen!

Elämään

(Kuva picasan ja paintin yhdistelmää)

Maailman kirjavimmat lakanat,

tuulessa hulmuvat,

päätin levittää,

elämäni aurinkoon.

Ulos pyykkinarulle.

Lapsen askelissa

Sorainen tie,
tuntuu kenkien lävitse,
kiiruhdit edelle.

Kuin peläten jääväsi jälkeen,
että unohtaisin,
kuinka voisin?
osan itseäni.

Sinua kiehtoo auringonkukan keskus,
koivujen vehreys,
elämä,
Pidit niin kiirettä,
ettei mitään jäisi näkemättä.

Ja me aikuiset,
kuljemme laput silmillämme,
niin että näemme vain tulevaisuuden,
Mutta unohdamme nauttia matkasta,
sen pienistä yksityiskohdista.

Erityisherkkä

Herkkä tuulille kuin haavanlehti,
mielen myrskyistä värisen.
Julmista sanoista tärisen.
Pahaa en voi nähdä.

Moni asia ahdistaa,
ympäristö rasittaa,
mutta sininen kissankellon kaari,
jää mieleeni.

Sisälläni kuohuavat aallot,
räiskin siniseksi mereksi kankaalle,
mustaa horisonttiin kuvaamaan,
syvyyttä jota tunnen.

ja vain tarkat huomaavat taulusta,
että horisontin takana,
on majakka.

ja silloin kun se luo valoa,
tekisi mieleni juosta,
riehua,
kaikille kertoa,
oi tätä riemua!