tuulen mukana,
pyörivät hiuksissani.
Aivastuksen pisarat,
pärskähtävät vastaantulijaa päin.
Kikattelen kuin hullunkurinen lapsi.
Sisältä pyrkii poreilevat kuplat,
riemuntunteena pintaan.
Minä juoksen onnesta soikeana,
syksyä vastaan.
Ei haittaisi vaikka sataisi,
sillä minulla on sadetakki,
ja räikeät kumpparit!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti