Mistä uskoa tulevaan valaisi, kuka vuolisi kultasiksi tiet,
kuka timantit matkalle sirottelisi, kuka matkasauvana toimisi, jotta ylittää jaksaisi mäet?
On matkalle annettu saattajia,
Monentapaisia,
Yksi pysyy vierellä läpi elämän,
Toinen hetkeksi jää,
Mutta jokaisella osansa,
Että löytyisi määränpää.
Kaikella tarkoituksensa,
Vaikka ymmärtää ei voi,
Että vaikeatkin asiat,
Hyväksi kääntyä voi.
Vuole siis itse kultatiet,
Sirottele timantit,
Ylitä mäet,
Uskosi luo tulevaan,
Niin jokainen pärjää omillaan.
-kanerva
perjantai 1. maaliskuuta 2013
Lapsessa ilo
Kun elämä koettelee,
huolet painaa,
silloin lapsen kasvoja seuraa, säihkeestä silmien hymy huomaa,
ilo pienen ihmisen,
voimia antaa.
Lapsissa kaikki viisaus, tyyneys,
Heiltä voit oppia asennetta,
Heitä pois tressi, turha ylväys.
Elä elämää huoletonta.
huolet painaa,
silloin lapsen kasvoja seuraa, säihkeestä silmien hymy huomaa,
ilo pienen ihmisen,
voimia antaa.
Lapsissa kaikki viisaus, tyyneys,
Heiltä voit oppia asennetta,
Heitä pois tressi, turha ylväys.
Elä elämää huoletonta.
kulissi
Tuskan kätkit tyhjään kuoreen.
Esiin otit,
Iloisen ilmeen,
unohtunut et enää huoleen.
Mut kuka näkisi sen kuoren sisään,
joka iloisen ilmeen kasvoilla pitää?
Ei päästä ketään syvimpäänsä,
mut joskus pysähtyy,
katsoo sisäänsä,
ja kierii itsesäälissä.
Jos joku avaisi sinne tien,
pääsisi pois lika ja murhe,
huomaisisi jokainen,
on kulissin takana ihminen,
pelkäävä,
niin kuin meistä jokainen.
Esiin otit,
Iloisen ilmeen,
unohtunut et enää huoleen.
Mut kuka näkisi sen kuoren sisään,
joka iloisen ilmeen kasvoilla pitää?
Ei päästä ketään syvimpäänsä,
mut joskus pysähtyy,
katsoo sisäänsä,
ja kierii itsesäälissä.
Jos joku avaisi sinne tien,
pääsisi pois lika ja murhe,
huomaisisi jokainen,
on kulissin takana ihminen,
pelkäävä,
niin kuin meistä jokainen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)