Ilkikurinen

Suljen silmäni vain hetkeksi,

ja taas,

pääsi tuo ilkikurinen,

tekemään pahojaan.

Viidettä kertaako tänään?

Tiedä en,

pesen jälkiä seinästä,

pienten kätösten.

Tuimasti yritän katsoa,

kovasti kieltää,

pienestä hymystä,

virne naamalle leviää.

Äidin rooli on vaikea,

kuka täydellisesti osaisi sen?

Tuomarin, poliisin arkea,

palkaksi poskelle saa märän moiskauksen.

Ja hassusti se korvaa kaiken.

Pahoitteluni.

Kirjoittaminen on olut nyt vähän tauolla koska muutimme äskettäin, eikä täällä uudessa kodissa ole ollut nettiä, ennen kuin nyt. :) Muutimme tosiaan ihanaan vanhaan omakotitaloon ja sisustus on vienyt kaiken aikani, mutta nyt kun tavarat alkavat olemaan paikoillaan niin muistan muistaa myös teitä rakkaat lukijani ja kirjoitella ahkerasti runoja. Linkitän tänne myös piakkoin uuden sisustus blogini mikäli jotain teistä sellainen kiinnostaa.